Tagged: siirtolaisuus

Yleisten ihmiskauppamielikuvien ongelmallisuudesta

Niina Vuolajärvi & Elina Halttunen-Riikonen: Mielikuvat ihmiskaupasta johtavat harhaan. Feministien vuoro-blogissa.

Ihmisillä on harvoin kosketusta siirtolaisten arkeen tai seksityöhön. Mediakuvastoilla onkin suuri vaikutus lakien säätämiseen. Usein niissä korostuu raaka ja seksuaalinen väkivalta ja seksikauppaan huijatut ja kidnapatut ihmiskaupan uhrit. Hyvistä tarkoitusperistään huolimatta ihmiskauppatarinat saavatkin usein aikaan politiikkaa, joka huonontaa kaupallisen seksin parissa toimivien asemaa ja oikeuksia. Kun vastuuseen vaaditaan ensisijaisesti yksittäisiä pahantekijöitä kuten ihmiskauppiaita, huomiotta jäävät rakenteelliset valtion kontrollitoimien aiheuttamat ongelmat, kuten siirtolaisten rajoitetut liikkumisen ja työmarkkinoille osallistumisen mahdollisuudet tai globaali eriarvoisuus.

Vinkki: Pro-tukipiste järjestää virheellisiä ihmiskauppamielikuvia koskevan tilaisuuden 18.10. Helsinkissä.

Mainokset

Kyllä seksityöntekijöiden oikeuksille, ei rankaisufeminismille! Feministisen liikkeen tulee olla solidaarinen myös seksityöntekijöille

549080_287315218046785_258572818_n

Feministien tulee puolustaa seksityöntekijöiden toimijuutta ja itsemääräämisoikeutta ja lopettaa oston kriminalisoinnin ja muiden seksityöntekijöiden oikeuksien kannalta vahingollisiksi osoittautuneiden lakiuudistusten kannattaminen. Muutoin feminismistä on vaara tulla rankaisufeminismiä, joka ottaa osaa valtion kontrollitoimiin niiden haastamisen sijaan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuore kannanotto ja tutkimusraportti seksityön dekriminalisoinnin ja seksityöntekijöiden ihmisoikeuksien puolesta on hyvä ajankohta sille, että suomalaiset nais- ja feministijärjestöt tarkastelevat tavoitteitaan uudelleen.

Allekirjoita vetoomus täällä.

Myös suomalaiset feministit ovat viime aikoina kiinnostuneet intersektionaalisesta eli eri vallankäytön muotojen yhteistoiminnan tunnistavasta feminismistä. Lehtijutuissa ja kannanotoissa on nostettu esiin, että feministien olisi kiinnitettävä huomiota syrjinnän moninaisuuteen. Mitä on jäänyt puuttumaan? Keskusteluissa ei ole kuitenkaan kiinnitetty huomiota ihmisryhmään, johon kohdistuu ehkä eniten moniperustaista syrjintää ja marginalisointia: seksityöntekijöihin. Seksityöntekijöiden asemaan vaikuttaa moni tekijä, mutta yksi asia on selvä: dekriminalisointi ja stigman purkaminen parantaa kaikkien asemaa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International liittyi elokuussa 2015 seksityön dekriminalisaatiota kannattavien järjestöjen kuten Human Rights Watchin, UNAIDSin ja WHO:n joukkoon. Dekriminalisaatiota kannattavat myös seksityöntekijäjärjestöt. Dekriminalisointi tarkoittaa sellaisen lainsäädännön purkamista, joka tekee aikuisten välisestä, suostumukseen perustuvasta kaupallisesta seksistä rikollista. Ihmiskauppa, hyväksikäyttö ja väkivalta pysyisivät rikoslain piirissä. Dekriminalisointi ei tarkoita Saksassa sovellettua legalisointia eli valtion kontrolloimaa bordellilaitosta.

Viime toukokuussa Amnesty julkaisi dekriminalisaatiokantansa perustana olevan tutkimuksen, jossa annetaan kiitettävästi puheenvuoro seksityöntekijöille itselleen. Amnestyn mukaan on siirryttävä pois kaikesta sellaisesta lainsäädännöstä, jonka toimeenpanosta seuraa seksityöntekijöiden oikeuksien loukkauksia ja siirryttävä seksityöntekijöiden oikeuksien tukemiseen. Amnesty vastustaa myös Suomessa vallitsevaa oston osittaista kriminalisointia, seksin myyntiä karkotusperiaatteena ulkomaalaislaissa sekä kannattaa parituslainsäädännön muuttamista niiltä osin, kuin se vaikeuttaa seksityöntekijöiden toimimista yhdessä heidän turvallisuutensa takaamiseksi.

 

Suomalaisten nais- ja feministijärjestöjen kanta?

Useimmat suomalaiset järjestöt kannattavat seksin oston täyskieltoa, jota kutsutaan toisinaan Ruotsin malliksi. Esimerkiksi Naisasialiitto Unionin sitoutumista ostokiellon edistämiseen haastettiin viimeksi vuonna 2013, jolloin linja ei kuitenkaan muuttunut.

Ostokielto esitetään usein feministiseksi, koska se ei kriminalisoi myyjää vaan ostajan. Kuitenkin Amnestyn Norjassa suorittaman tutkimuksen mukaan lain käytännön toimeenpano sekä valvonnan ulottaminen poliisista hotellityöntekijöihin, taksikuskeihin, vuokranantajiin sekä veroviranomaisiin tekee myyjistä kriminalisoinnin kohteita. Raportissa siteeratun norjalaisen sosiaalityöntekijän mukaan “mikään muu yhteiskunnallinen ryhmä, joka ei ole tehnyt rikosta, ei elä sellaisen poliisivalvonnan alaisena [kuin seksityöntekijät].” Ostokiellon kannattajat keskittyvät asiakkaisiin sukupuolittuneen vallan käyttäjinä ja näkevät ostokiellon mahdollisuutena tilanteen muuttamiseksi. Kriminalisaation lisäämään poliisivallankäyttöön, valvontaan ja rangaistuksiin ei sen sijaan kiinnitetä huomiota.

Seksin ostokiellolla ei Amnestyn kattavan tutkimusraportin mukaan ole myönteisiä vaikutuksia. Sen sijaan raportti osoittaa prekaarien seksityöntekijöiden olojen huonontuneen ja stigmatisoinnin lisääntyneen kiellon myötä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös muissa tutkimuksissa. [1] Erityisesti siirtolaisseksityöntekijät ovat poliisikontrollin ja karkotusten kohteina, ja ostokielto onkin lisännyt asiakkaiden valta-asemaa seksityöntekijöiden kustannuksella: ostokiellon aikana seksityöntekijöiden neuvotteluasema suhteessa asiakkaisiin on huonontunut. Amnestyn mukaan laki lisää seksin myymiseen liittyviä riskejä sekä altistaa myyjät väkivallalle. Lisääntynyt poliisin ahdistelu huonontaa seksityöntekijöiden luottamusta viranomaisiin ja he eivät uskalla kääntyä poliisin puoleen hyväksikäyttötapauksissa. Amnestyn raportissa kadulla seksiä myyvä nigerialainen kertoo, että ”jotkut asiakkaat vahingoittavat meitä… sillä he tietävät, että emme uskalla kääntyä poliisin puoleen.”

Erityisesti seksityötä tekeville siirtolaisille kasaantuvat epäkohdat eivät ole Suomessakaan tuntemattomia. Suomessakin seksin myynti on karkotusperiaate, mikä lisää siirtolaisseksityöntekijöiden haavoittuvuutta. Samalla karkotusperusteella on karkotettu myös ihmiskaupan uhreja. (Myös ostokieltoa kannattavat feministit kannattavat ulkomaalaislain karkotuspykälän kumoamista.)

Kriminalisointi siis pahentaa jo marginalisoidun ryhmän ahdinkoa ja loukkaa seksityöntekijöiden ruumiillista itsemääräämisoikeutta yrittäessään sanella sitä, että kaupallinen seksi on poistettava yhteiskunnasta. Seksityötä tekevät usein siirtolaiset, joiden pääsy virallisille työmarkkinoille on syrjinnän tai oleskeluoikeudellisen asemansa vuoksi estetty. Ostokielto tai muu kriminalisointi ei pura työmarkkinoiden tai oleskelulupajärjestelmän syrjiviä rakenteita.

Oston kriminalisointia tukemalla feminismistä tulee valtion kontrollitoimien liittolainen niiden haastajan sijaan. Englanniksi tätä kutsutaan nimellä ”carceral feminism”; suomeksi voidaan puhua rankaisufeminismistä. Rankaisufeminismi ottaa osaa ja tukee valtion väkivaltakoneistoja sekä valtion vähemmistöjä kohtaan osoittamia hallintatoimenpiteitä.

 

Vetoomuksen tavoite

Vetoomuksemme tarkoitus on haastaa Suomessa toimivia feministejä ja feministisiä organisaatioita pohtimaan feministisen liikkeen sisäisiä valtasuhteita sekä omaa osallisuuttaan rankaisufeminismiin. Feministien tulee puolustaa seksityöntekijöiden toimijuutta ja itsemääräämisoikeutta ja lopettaa seksityöntekijöiden oikeuksien kannalta vahingollisiksi osoittautuneiden lakiuudistusten kannattaminen. Tätä on vaadittu myös alkuvuonna kansainvälisessä feministisessä manifestissa seksityöntekijöiden oikeuksien puolesta.

Toivommekin julkisia lausuntoja seksityöntekijöiden oikeuksista feministisiltä järjestöiltä. Haastamme Naisasialiitto Unionin ja puolueiden naisjärjestöt esittelemään kantansa seksityöntekijöiden ihmisoikeuksiin. Vastikään perustetun Feministisen puolueen aktiivit haastamme ryhtymään toimiin dekriminalisaation ja seksityöntekijöiden oikeuksien puolesta. Jokaisen feministin haastamme toimimaan seksityöntekijöiden oikeuksien puolesta: allekirjoita vetoomus, jaa sitä, tutustu tutkimuksiin ja kannanottoihin sekä järjestöjen linjoihin, pidä meteliä.

 

Allekirjoita vetoomus täällä.

 

Allekirjoittaneet

Maria Roivas, Aava Lievonen, Jemina Kurunsaari, Jenna Väisänen, Johanna Aintila, Ismo Pänkäläinen, Henrik Jaakkola, Reetta Hanhikoski, Suvi Lintuvaara, Taija Roiha, Saara Huttunen, Anu Laakso, Antti Yrjönen, Erika-Evely Eisen, Emilia Riiko, Jenni Pykäri, Aliisa Maunula, Ville Rantanen, Ariadne Repo, Repo Männistö, Veera Routarinne, Sirkku Lehtonen, Katja Orpana, Anna Ovaska, Tarleena Laakko, Heli Mahkonen, Niko Peltokangas, Aatu Koskensilta, Eevi Ikonen, Hanna Storm, Juudas Kannisto, Markus Susi, Susanna Jussila, Janika Kunnari, Heta Nuutinen, Iida Piironen, Tiia Forsström, Maija Baijukya, Sirpa Varis, Joonas Säntti, Roosa Toriseva, Kati Härkönen, Ruu, Sari Irni, Kristo Saarikoski, Roosa Saukkonen, Taina Kinnunen, Laura Mankki, Hanna Rantala, Inka-Maaria Jurvanen, Aleksi Rantala, Outi Rantamäki, Vilma Hämäläinen, Tiia Rytkönen, Saija Turunen, Valpuri Saarinen, Veikka Lahtinen, Venja Huovinen, Suvi Luoma-Keturi

sekä Feministinen aloite-verkosto, Vasemmistonuoret ry,

 

Lisätietoa: feministinenaloite@gmail.com

 

Viite:

 

  1. Laaja katsaus viimeaikaiseen akateemiseen tutkimukseen Ruotsin ostokiellon vaikutuksiin ks. Holmström, Charlotta 2015. Forbud mot kop av sexuell tjänst i Sverige: En kunskapsöversikt om avsedda effekter och oavsedda konsekvenser. RFSU, 30-40. Ks. myös Jay Levy 2015. Criminalising the Purchase of Sex: Lessons from Sweden. Norjasta ks. Synnove Jahnsenin vuonna 2014 valmistuneeseen väitöskirjaan perustuva englanninkielinen artikkeli: http://eng.kilden.forskningsradet.no/c52778/nyhet/vis.html?tid=88740.

Feministinen aloite! ottaa kantaa: Seksiä myyvien siirtolaisten oikeuksia ei pidä unohtaa

Julkaistu Helsingin sanomien mielipideosastolla 8.3.2013

Seksiä myyvien siirtolaisten oikeuksia ei pidä unohtaa
TIINA OIKARINEN MINNA OKSANEN

An­na Kon­tu­la ja Nii­na Vuo­la­jär­vi vaa­ti­vat, et­tä pros­ti­tuu­tio­po­li­tii­kan tu­li­si pe­rus­tua pros­ti­tuu­tion ny­ky­ti­lan­teen kat­ta­vaan ar­vioin­tiin (HS Mie­li­pi­de 5. 3.). He kir­joit­ti­vat, et­tä oi­keus­mi­nis­te­riön ti­laa­man sel­vi­tyk­sen läh­tö­koh­dis­sa on lu­kui­sia on­gel­mia ja hank­keen joh­ta­jak­si on va­lit­tu sek­sin os­ton täys­kiel­toa pit­kään kan­nat­ta­nut oi­keus­tie­teen pro­fes­so­ri Jo­han­na Nie­mi.

Vai­kut­taa sil­tä, et­tä sel­vi­tyk­sen tu­los on jo etu­kä­teen pää­tet­ty ja oi­keus­mi­nis­te­ri An­na-Ma­ja Hen­riks­son (r) tu­lee sel­vi­tyk­sen avul­la vie­mään eteen­päin sek­sin os­ton täys­kiel­toa.

Tä­mä on vaa­ral­lis­ta leik­kiä sek­siä myy­vien ih­mis­ten oi­keuk­sil­la. Suo­mes­sa sek­siä myy­vil­lä siir­to­lai­sil­la ei ole pää­syä ter­vey­den­huol­toon. Myös kään­ny­tyk­sen pel­ko es­tää ot­ta­mas­ta yh­teyt­tä vi­ran­omai­siin hy­väk­si­käyt­tö- ja vä­ki­val­ta­ti­lan­teis­sa. Pros­ti­tuu­tio­po­li­tii­kan ar­vioin­nis­sa huo­mio on­kin kiin­ni­tet­tä­vä sii­hen, mi­ten la­ki vai­kut­taa sek­suaa­li­pal­ve­lui­ta myy­vien ih­mis­ten pe­rus- ja ih­mis­oi­keuk­sien to­teu­tu­mi­seen.

Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa sek­sin os­to­kiel­lon vai­ku­tus sek­siä myy­vien siir­to­lais­ten oi­keuk­siin on ol­lut kiel­tei­nen. Poh­jois­mai­sen pros­ti­tuu­tio­ver­kos­ton mu­kaan pros­ti­tuu­tion nä­ky­vyys on vä­hen­ty­nyt, mut­ta toi­min­nan ol­les­sa pii­los­sa sek­si­työn­te­ki­jöi­hin koh­dis­tuu enem­män vä­ki­val­taa ja ah­dis­te­lua, myös po­lii­sin ta­hol­ta.

Mi­nis­te­rin on pi­det­tä­vä huol­ta sii­tä, et­tä myös sek­siä myy­vien siir­to­lais­ten oi­keus ter­vey­den­huol­toon ja vä­ki­val­lat­to­maan elä­mään to­teu­tuu Suo­mes­sa. Ta­kaa­mal­la pe­rusoi­keu­det sek­siä myy­vil­le siir­to­lai­sil­le hei­dän ase­maan­sa voi­daan pa­ran­taa.

Tii­na Oi­ka­ri­nen
Min­na Ok­sa­nen
jä­se­niä Fe­mi­nis­ti­nen aloi­te -ver­kos­tos­sa

http://www.hs.fi/paivanlehti/mielipide/Seksiä+myyvien+siirtolaisten+oikeuksia+ei+pidä+unohtaa/a1362632322396