Tagged: ihmisoikeudet

Mitä tekemistä on Pridella ja seksityöntekijöillä?

CImbh2qUYAAtNCG

Vastaus otsikon kysymykseen: LGBT-liikkeen pioneerit olivat suurelta osin seksityöntekijöitä.
Kuvassa Sylvia Rivera ja Marsha P. Johnson, tunnettuja osallisuudesta Stonewallin poliisimellakkaan, jota muistetaan Pride-kulkueissa ympäri maailmaa. Heidän kohtaamansa homo- ja transfobia yhdistyi rasismiin, luokkasortoon, mutta myös seksityöhön liittyvään stigmaan. Stonewallin jälkeen Rivera ja Johnson toimivat esimerkiksi vuonna 1970 perustamassaan Street Transvestite Action Revolutionariesissa (STAR) (myöh. Street Transgender Action Revolutionaries), joka auttoi kodittomia nuoria drag queens and trans women of color.

Hawk Kinkaid kirjoittaa tekstissään How Sex Work Got Us This Far In Gay Liberation:

”The riots at Stonewall are, in fact, the perfect example. Conversations about its history selectively ignore significant components of the rioters’ identities, often including the vital presence of trans women (Sylvia Rivera, Miss Major, Marsha P. Johnson) and gay men but excluding the fact that many of these individuals were hustlers and street workers. Look for the biography of Sylvia Rivera, one of the most well-respected trans activists and Stonewall participants, and you will find her experience of street work excised. This, despite how sex work may have formed her only available opportunity at that time to afford to engage in her activist work. She was hardly the only trans woman of color involved in the sex industry supporting the riots. And then there were the hustlers, the young men working to support themselves after escaping to the city from lives that would have ended up in false marriages, depression, or, as it did for many, suicide or deaths by gay bashing. These were the people, harassed by the police to the point of exhaustion, willing to publicly engage as LGBT people at a time of great risk, the people who actually make up our liberation narrative.”

Valikoitu muistaminen palvelee sitä, ettei seksityöntekijöiden oikeuksia nähdä oleellisena osana LGBT-kamppailua. Kinkaid vaatiikin:

”The role of individuals who are either compelled or have chosen the sex industry must be included in LGBT rights conversations as we look to translate the social capital accrued over the last 40 years into tangible cultural changes. To exclude us does enormous disservice to our predecessors, who proudly understood that sex in the margins, sex as a form of agency and survival, sex as intimacy, and sex as an act of power are fundamental to LGBT identity. We encourage this by demanding respect for those who choose to be cis and trans, male, female, and genderqueer workers in the adult industry. It’s also important that we advocate for the support of programs which give space for sex industry laborers to speak and access legal, medical, and emotional health resources.”

Dokumentti Marsha P. Johnsonista: Pay it No Mind: Marsha P. Johnson.

Lue lisää aiheesta: Underserved. Overpoliced. Invisibilised. LGBT Sex Workers Do Matter.

 

Mainokset

Naistenpäivän kampanja: Feministinen manifesti seksityöntekijöiden oikeuksien tukemiseksi

Naistenpäivän kunniaksi seksityöntekijät, feministit ja seksityöntekijöiden oikeuksia ajavat aktivistit ovat laatineet Feministisen manifestin seksityöntekijöiden oikeuksien tukemiseksi. Manifesti on osa Kansainvälisen naistenpäivän kampanjaa ”Feministit seksityöntekijöiden puolesta” (feministsforsexworkers). Feministinen aloite osallistuu kampanjaan ja käänsi englanninkielisen manifestin suomeksi ja ruotsiksi. Manifestin voi käydä allekirjoittamassa täällä.

Eurooppalainen seksityöntekijöiden kattojärjestö ICRSE on koordinoinut manifestin laatimisprosessia. Manifestin on tarkoitus tuoda esiin naisjärjestöjen ja feminististen organisaatioiden, kollektiivien ja verkostojen tuki seksityöntekijöiden oikeuksille. Näemme, että on tärkeää herättää tietoisuutta laajemman feministisen liikkeen sisällä kriminalisaation, ihmisoikeuksien loukkausten ja stigman vaikutuksista seksityöntekijöihin. Tämä on erityisen kriittistä nykyisessä julkisessa ilmapiirissä, jossa keskustellaan seksityölakien muuttamisesta ja kun naisten perus- ja lisääntymisoikeudet ovat hyökkäyksen kohteena monessa Euroopan ja Keski-Aasian maassa. Toivomme voivamme mobilisoida liittolaisia mukaan taistelemaan näitä negatiivisia naisia, LGBT –ihmisiä, siirtolaisia ja seksityöntekijöitä koskevia kehityssuuntia vastaan.

Feministinen aloite on mukana kampanjassa ja toivoo, että muutkin feministit ja feministiset järjestöt, verkostot ja kollektiivit tulevat mukaan tukemaan seksityöntekijöiden ja transihmisten oikeuksia. Käy allekirjoittamassa manifesti täällä! Vain oikeuksilla voidaan voittaa vääryydet!

Liity allekirjoittaneisiin! Käy testaamassa tietosi seksityöaktivismista kampanjan nettisivuilla! Tai opi lisää seksityöaktivismin historiasta! Kampanjan nettisivuille pääset tästä.

Manifestin löydät täältä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

 

 

 

Say NO to #HoneyballYes – Feministinen aloite vaatii EU:lta sitoutumista ihmisoikeuslähtöiseen politiikkaan

EU flags outside the European Parliament building

Feministinen aloite lähestyi suomalaisia EU-parlamentaarikkoja alla olevalla kirjeellä ja vaati ihmisoikeuslähtöistä prostituutiopolitiikkaa kriminalisaation sijaan.

Tule mukaan kampanjaan. Lisätietoja täältä!

Kampanjan englanninkielinen lehdistötiedote & tutkijoiden vetoomus.

17.02.2014

Koskien 27. helmikuuta tapahtuvaa äänestystä Mary Honeyballin seksuaalista hyväksikäyttöä ja prostituutiota käsittelevästä raportista

Hyvä Euroopan Parlamentin jäsen,

Euroopan Parlamentin Naisten oikeuksin ja sukupuolten tasa-arvon komitea (FEMM) on esityksellään seksin oston kriminalisoinnista vahvistamassa politiikkaa, jossa ideologia laitetaan seksityöntekijöiden ihmisoikeuksien ja terveyden edelle. Esitämme FEMMin politiikalle ihmisoikeuslähtöistä vaihtoehtoa. Prostituutiossa toimiville tulee kuulua samat oikeudet kuin kaikille muillekin ihmisille. Järjestökenttä ja alan tutkimus kyseenalaistavat kriminalisaatiopolitiikan seuraukset. Kriminalisaatiosta seuraavat kontrollitoimenpiteet, kuten seksityöntekijöiden valvonta, heikentävät seksipalveluiden myynnillä toimeentulonsa ansaitsevien asemaa ja lisäävät kolmansien osapuolien ja ihmiskauppiaiden valtaa. Resursseja tulisi lisätä kaupallisen seksin alalla toimivien hyväksi tuotettuihin tukipalveluihin. Liikkumisväyliä ja oikeuksia lisäämällä voidaan ehkäistä ihmiskauppaa.

Feministisenä verkostona olemme hyvin tietoisia siitä, että prostituutio on monimutkainen ja monille epämiellyttävä kysymys. Kuitenkin riippumatta uskonnollisesta tai moraalisesta vakaumuksestanne tai puoluepoliittisesta näkökulmastanne, haluamme tuoda esiin, että prostituutiossa toimiville ihmisille kuuluvat samat ihmisoikeudet kuin kaikille muillekin ihmisille. Toivommekin, että sitoudutte ihmisoikeuslähtöiseen politiikkaan myös tämän ihmisryhmän kohdalla.

Kaikkien seksityöntekijöiden omien järjestöjen[i], useiden YK:n alaisten järjestöjen, kuten Maailman terveysjärjestö WHO:n[ii], YK:n väestörahasto UNFPA:n [iii] ja UNAIDS:n[iv] sekä ihmiskaupan vastaisten järjestöjen[v] suositusten vastaisesti FEMM on äänestänyt kaupallisen seksin parissa toimivien asemaa haavoittuvuutta lisäävän lakimallin eli seksin ostamisen kriminalisoinnin puolesta.

Järjestökentän lisäksi, myös prostituutiopolitiikkaa koskeva tutkimus osoittaa, että kyseessä on monimutkainen ilmiö, jonka varjopuolia ei voida ratkaista kriminaalipoliittisilla keinoilla. Runsas tutkimuskirjallisuus näyttää, että asiakkaiden kriminalisointi on paitsi epäonnistunut hillitsemään ihmiskauppaa, myös luonut ympäristön, jossa seksin myyjiin kohdistuva stigma on lisääntynyt[vi]. Stigma tarkoittaa ympäristön yksilöön kohdistamaa negatiivista leimaa ja ennakkoluuloja. Stigman on osoitettu monissa tutkimuksissa olevan keskeisin syy seksityöntekijöihin kohdistuvaan väkivaltaan sekä syrjäytymiseen yhteiskunnassa ja sen palvelujärjestelmässä.[vii] Täten vastoin Honeyballin väitteitä asiakkaiden kriminalisointi on myös käytännössä kriminalisoinut seksikaupan haavoittuvimmat osapuolet eli seksin myyjät.

Emme halua kieltää tai vähätellä kaupalliseen seksiin liittyviä ongelmia ja hyväksikäyttöä. Kuitenkin tehokkain keino puuttua näihin on seksipalveluja myyvien aseman parantaminen, ei kriminalisointi. Tutkimukset antavat näyttöä, että kriminalisointi huonontaa etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevien, kuten siirtolaisten ja kadulla seksiä myyvien, asemaa. Sekä oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen[viii] että YK:n CEDAW-komitean[ix] mukaan kriminalisoinnin kaltaiset kontrollitoimenpiteet yleensä vahvistavat parittajien valtaa. Ruotsissa asiakkaiden kriminalisointi on lisännyt seksin myyjien valvontaa ja ahdistelua poliisin osalta.

Ihmiskaupan laillinen säätely ei liity vain kaupallisen seksin lailliseen säätelyyn. Oxfordin yliopiston siirtolaistutkimuksen professorin Bridget Andersonin mukaan ihmiskauppa on monitahoinen ilmiö, joka kytkeytyy tiukasti siirtolaispolitiikkaan[x]. Oleskeluluvan ja laillisten liikkumisväylien puute sekä näistä seuraava haavoittuva oikeudellinen asema on osoitettu tutkimuksissa yleiseksi ihmiskaupan mahdollistavaksi tekijäksi.[xi]

Pyydämme teitä siten suhtautumaan varauksella väitteisiin siitä, että seksin ostokielto pienentää kaupallisen seksin markkinoiden kokoa ja vähentää tätä kautta myös ihmiskauppaa. Tämä sekä Honeyballin raportin että muun muassa Suomen kansallisen ihmiskaupparaportoijan usein esittämä väite perustuu virheelliseen tulkintaan tuoreesta tutkimuksesta, jossa vertailtiin erilaisten prostituution sääntelymallien vaikutusta ihmiskauppaan. Tutkijat toteavat itsekin artikkelissaan, että ihmiskaupan ja eri prostituution sääntelymallien välisestä yhteydestä on mahdotonta sanoa mitään luotettavaa, koska ihmiskauppa on piilorikollisuutta ja koska eri maiden ihmiskaupan uhrien määrästä kertovat tilastot eivät ole keskenään vertailukelpoisia[xii].

Ihmiskaupan vastaisen toiminnan osalta on oleellista huolehtia siitä, että kaikilla ihmiskaupan uhreilla on tosiasiallinen mahdollisuus saada apua ja suojelua ilman minkäänlaista velvoitetta tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa – tätä edellyttää muun muassa Suomenkin allekirjoittama Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastainen yleissopimus. Tästä velvoitteesta huolimatta esimerkiksi Suomessa ihmiskaupan vastaista työtä tekevien kolmannen sektorin toimijoiden resurssit ovat täysin riittämättömät.

Lisätietoa seksin oston kriminalisaation ongelmallisista vaikutuksista Ruotsissa saatte Tasa-arvotiedon keskuksen ja Suomen Naistutkimusseuran suomeksi julkaisemasta raportista ”Seksin oston kriminalisoiva laki tutkimuksen valossa” (2013)[xiii].

Euroopan Parlametin Naisten oikeuksin ja sukupuolten tasa-arvon komitea (FEMM) on surullista kyllä vahvistamassa politiikkaa, jossa ideologia laitetaan seksityöntekijöiden oikeuksien ja terveyden edelle. FEMM ylenkatsoo seksityöntekijöiden sekä heidän parissaan toimivien sosiaalityöntekijöiden kokemuksia sekä asiantuntijuutta, joiden valossa kriminalisointi näyttäytyy huonona keinona ihmiskaupan ehkäisemiseen sekä seksityöntekijöiden suojelemiseen.

Sukupuolten tasa-arvon, seksityöntekijöiden turvallisuuden, terveyden sekä heidän ihmisoikeuksiensa nimissä, sanomme EI seksin oston kriminalisoinnille ja pyydämme Teitä:

Äänestämään 27.2. Mary Honeyballin FEMM-raporttia VASTAAN ja vaatimaan todellista naisystävällistä prostituutiopolitiikkaa sekä puolueetonta selvitystä seksin oston kriminalisoinnista.

Kunnioittavasti,

Feministinen aloite –verkosto, Suomi

https://feministinenaloite.wordpress.com

feministinenaloite@gmail.com


[ii] WHO “Violence against sex workers and HIV prevention” http://www.who.int/gender/documents/sexworkers.pdf

[v] GAATW “Collateral Damage – The Impact of Anti-Trafficking Measures on Human Rights around the World” http://www.gaatw.org/Collateral%20Damage_Final/singlefile_CollateralDamagefinal.pdf

[vi] Jari Kuosmanen 2011. Attitudes and perceptions about legislation prohibiting the purchase of sexual services in Sweden. Routledge: The European Journal of Social Work. 2011 vol. 14, Issue 2, 247-263; Jay Levy 2011a. Impacts of the Swedish Criminalisation of the Purchase of Sex on Service Provision for Sex Workers, Correlation Conference, Ljubljana, 2011; Jay Levy 2011b. Impacts of the Swedish Criminalisation of the Purchase of Sex on Sex Workers. Presented at the British Society of Criminology Annual Conference, Northumbria University, 4th July 2011.

[vii] Pheterson, Gail 1993. The Whore Stigma: Female Dishonor and Male Unworthiness. Social Text 37, 39–65; Kontula, Anna 2008. Punainen eksodus. Tutkimus seksityöstä Suomessa. Helsinki: Like

[viii] Lehti, Martti & Aromaa, Kauko 2002: Naiskauppa, laiton siirtolaisuus ja Suomi. Nykytilanne, lainsäädäntö ja tutkimuslähteet. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Helsinki.

[ix] Committee on the Elimination of Discrimination against Women,18.1.-5.2.2010: 45th session, Concluding observations of the Committee on the Elimination of Discrimination against Women, The Netherlands

[x] Anderson, Bridget, O’Connell Davidson, Julia 2002. Trafficking – A Demand Led Problem? A Multi-country Pilot Study, Save the Children Sweden 2002.

[xi] Anderson, Bridget 2010. Migration, immigration controls and the fashioning of precarious workers. Work Employment Society 24(2), 300–317; Andrijasevic, Rutvica 2010. Migration, Agency and Citizenship in Sex Trafficking. New York: Palgrave Macmillan; Shahram Khosravi 2011. ’Illegal’ Traveller. An Auto-Ethnography of Borders. Palgrave Macmillan; Roth, Venla 2010. Defining human trafficking, identifying its victims: a study on the impact and future challenges of the international, European and Finnish legal responses to prostitution-related trafficking in human beings. Turku: Turun yliopisto; Mai, Nick 2009. Migrant Workers in the UK Sex Industry. Final Policy-Relevant Report; Könönen, Jukka 2011. Palvelualan työnantajat ja joustavat ulkomaalaiset työntekijät. Maahanmuutto-hallinnon merkitys prekaarin työvoiman tuottamisessa. Janus, 19:1, 52–67.

[xii] Does Legalized Prostitution Increase Human Trafficking? Professor Eric Neumayer of the London School of Economics and Political Science (LSE), Dr Seo-Young Cho of the German Institute for Economic Research, and Professor Axel Dreher of Heidelberg University. Available at: http://www.lse.ac.uk/geographyAndEnvironment/whosWho/profiles/neumayer/pdf/Article-for-World-Development-_prostitution_-anonymous-REVISED.pdf.

Perusoikeuksia, ei rikosseuraamuksia…

Laura Mankki

Kuva: Niina Soikkeli

Kuva: Niina Soikkeli

 

– Perusoikeuksia, ei rikosseuraamuksia!
Näitä voimasanoja huudettiin Eduskunnan pikkuparlamentin ulkopuolella oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin esitystä seksin oston kriminalisoinnista vastustavassa mielenosoituksessa 7.11.2012. Mielenosoituksen järjesti Feministinen aloite-verkosto , joka otti kantaa oikeusministerin esitykseen seksin oston kriminalisoinnista

Marraskuun jälkeen Henriksson odotetusti tilasi selvityksen Ruotsin seksin oston kriminalisoinnin mallista. Pienenä yllätyksenä ehkä kuitenkin tuli se, että selvitysryhmän johtoon asetettiin tutkija, joka on jo pitkään ollut kriminalisoinnin puolella. Keskustelu kriminalisoinnista siis jatkuu.

Seksin oston kriminalisointi näyttää jakavan feminististä liikettä puoluetunnuksiin katsomatta. Perus- ja ihmisoikeuksia korostavan liikkeen taustalla on ajatus, jonka mukaan sukupuolten välistä epätasa-arvoa ei voida kuroa umpeen puuttumalla prostituutioon ja seksityöhön rikosoikeudellisilla keinoilla. Rikosoikeudelliseen näkökulmaan onkin löydettävä vaihtoehtoja jo siitä syystä, ettei prostituutiota voida yksinkertaistaa kysynnän ja tarjonnan-logiikaksi, joka näyttää olevan kriminalisointiesitysten taustalla.

Täyskriminalisoinnin logiikka

Täyskriminalisoinnin mallissa seksityön ajatellaan toimivan markkinalogiikan mukaisesti niin, että kysyntään puuttumalla voidaan puuttua tarjontaan. On kuitenkin ollut vaikea osoittaa, että seksityön tekijät lopettaisivat myynnin oston kriminalisoinnin seurauksena, sanoo tutkija ja kansanedustaja Anna Kontula. Kysynnän ja tarjonnan logiikalle perustuva ajattelu on ongelmallista myös siinä mielessä, ettei se ota huomioon niitä rakenteita, jotka aiheuttavat ihmisten eriarvoistumisen. Näitä ovat niin luokka, sukupuoli ja etnisyys, jotka kietoutuvat usein toisiinsa. Markkinalogiikkaan perustuvalla kriminalisoinnin täyskiellolla ei voida ratkaista prostituutioon liittyviä ongelmia. Käännytyspykälä on malliesimerkki siitä, kuinka oston kriminalisointi järjestyssäännön mukaan, ei tällä hetkelläkään suojele ketään. Käännytyspykälä mahdollistaa käännyttämisen siirtolaiselle, jota edes epäillään seksin myynnistä. Jos halutaan siis auttaa niitä, jotka ovat kaikkein huonoimmassa asemassa, on kriminalisointi siihen huono keino.

Kuva: Niina Soikkeli

Kuva: Niina Soikkeli

Dekriminalisointi

Seksin oston kriminalisoinnin tai laillistamisen sijaan keskustelussa pitäisi voida puhua seksityön dekriminalisoinnista. Dekriminalisointi ei tarkoita seksityön laillistamista sinänsä vaan lähtee siitä, että seksityöhön tulee suhtautua rikosoikeudellisen näkökulman sijaan perus- ja ihmisoikeuksia edistäen. Dekrminalisointi ei myöskään tavoittele valtion bordelleita, vaan sen tarkoitus on estää valtion puuttumista sellaiseen seksuaalisen kanssakäymiseen, mihin ei liity väkivaltaa tai ihmiskauppaa. Dekriminalisoinnin taustalla on ajatus siitä, että meillä on erilaisia ryhmiä, jotka myyvät seksiä ja ostavat seksiä. Tällä hetkellä meillä on jo lakeja, jotka kieltävät seksin oston parituksen-, ihmiskaupan uhrilta ja alaikäiseltä. Dekriminalisoinnin kautta seksityöntekijöitä koskisivat samat lait kuin muitakin ihmisiä.

Seksin oston kriminalisointi vaatii resursseja poliisille ja muulle valvontakoneistolle. Ruotsissa seksin osto on täyskriminalisoitu. Tällä hetkellä myös varat ihmiskaupan ehkäisemiseen ja seksin oston kriminalisoimisen valvontaan ovat samassa budjetissa. Kuinka tällaisessa tapauksessa voidaan varmistaa, että resurssit kohdistuvat aidosti ihmiskaupan uhrien tilanteiden kohentamiseen, jos ei tunnisteta eri ryhmittymiä, jotka toimivat prostituutiossa? Dekriminalisoimalla seksityö, varoja voitaisiin keskittää prostituutioonkin liittyvän väkivallan muotojen ehkäisemiseen sekä tukipalveluihin. Uudessa Seelannissa seksityö on dekriminalisoitu vuodesta 2003, jonka jälkeen seksiteollisuus ei ole kasvanut, kuten monesti oletetaan. Lailla on myös katsottu olleen myönteisiä vaikutuksia seksuaaliterveyteen ja hiv:n ehkäisemiseen.

Vastuullinen asiakkuus ja tukipalvelut

Suomessa esimerkiksi Pro-tukipiste tarjoaa tukipalveluita niin seksityöntekijöille että ihmiskaupan uhreille. Nämä molemmat ryhmät ovat vaikeasti tavoitettavissa, alaan kohdistuvan stigman vuoksi. Seksityöntekijöiden lisäksi asiakkaista ei tiedetä paljon. Suorien kontaktien lisäksi juuri asiakkaat ovat olleet avainasemassa ”ilmiantaessaan” ihmiskaupanuhreja tai auttaen heidät tukipalveluiden piiriin. Pro tukipisteen Jaana Kauppinen korostaakin asiakkuuden kriminalisoinnin sijaan asiakkaiden vastuuttamista. Hänen mukaan kriminalisoinnin kautta asiakkaiden kautta saatava tärkeä informaatio saattaa tyrehtyä syytteiden pelossa.

Vaikka seksin oston kriminalisoinnilla pyritään kohdistamaan kontrollitoimia ostajiin, kohdistuvat ne silti helposti kuitenkin myyjiin. Myyjien tunnistaminen on helpompaa kuin asiakkaiden. Asiakkaiden menettämisen pelossa työntekijä joutuu tekemään nopeitakin ratkaisuja eikä harkinta-aikaa asiakkaan arvioinnille aina jää. Moralisoinnin ja rikosseuraamusten sijaan niin henkiset kuin materiaaliset resurssit tulisi kohdistaa ihmiskaupan tunnistamiseen. Vasemmiston ajamista hankkeista erityisesti perustulo voisi edesauttaa sitä, ettei kukaan vastentahtoisesti ajaudu seksityöhön. Saatavuusharkinnan poisto matalapalkka-aloilta lisää vaihtoehtoja heikosti koulutetuille siirtolaisille. Ylipäänsä seksityöntekijöille tulee turvata samat oikeudet kuin mitä muillakin ihmisille kuuluu ilman lisääntyvää kontrollipolitiikkaa.

Kirjoitus on osittain julkaistu vasemmistonaisten Pippuri-lehdessä 4/2012

Feministinen aloite! ottaa kantaa: Seksiä myyvien siirtolaisten oikeuksia ei pidä unohtaa

Julkaistu Helsingin sanomien mielipideosastolla 8.3.2013

Seksiä myyvien siirtolaisten oikeuksia ei pidä unohtaa
TIINA OIKARINEN MINNA OKSANEN

An­na Kon­tu­la ja Nii­na Vuo­la­jär­vi vaa­ti­vat, et­tä pros­ti­tuu­tio­po­li­tii­kan tu­li­si pe­rus­tua pros­ti­tuu­tion ny­ky­ti­lan­teen kat­ta­vaan ar­vioin­tiin (HS Mie­li­pi­de 5. 3.). He kir­joit­ti­vat, et­tä oi­keus­mi­nis­te­riön ti­laa­man sel­vi­tyk­sen läh­tö­koh­dis­sa on lu­kui­sia on­gel­mia ja hank­keen joh­ta­jak­si on va­lit­tu sek­sin os­ton täys­kiel­toa pit­kään kan­nat­ta­nut oi­keus­tie­teen pro­fes­so­ri Jo­han­na Nie­mi.

Vai­kut­taa sil­tä, et­tä sel­vi­tyk­sen tu­los on jo etu­kä­teen pää­tet­ty ja oi­keus­mi­nis­te­ri An­na-Ma­ja Hen­riks­son (r) tu­lee sel­vi­tyk­sen avul­la vie­mään eteen­päin sek­sin os­ton täys­kiel­toa.

Tä­mä on vaa­ral­lis­ta leik­kiä sek­siä myy­vien ih­mis­ten oi­keuk­sil­la. Suo­mes­sa sek­siä myy­vil­lä siir­to­lai­sil­la ei ole pää­syä ter­vey­den­huol­toon. Myös kään­ny­tyk­sen pel­ko es­tää ot­ta­mas­ta yh­teyt­tä vi­ran­omai­siin hy­väk­si­käyt­tö- ja vä­ki­val­ta­ti­lan­teis­sa. Pros­ti­tuu­tio­po­li­tii­kan ar­vioin­nis­sa huo­mio on­kin kiin­ni­tet­tä­vä sii­hen, mi­ten la­ki vai­kut­taa sek­suaa­li­pal­ve­lui­ta myy­vien ih­mis­ten pe­rus- ja ih­mis­oi­keuk­sien to­teu­tu­mi­seen.

Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa sek­sin os­to­kiel­lon vai­ku­tus sek­siä myy­vien siir­to­lais­ten oi­keuk­siin on ol­lut kiel­tei­nen. Poh­jois­mai­sen pros­ti­tuu­tio­ver­kos­ton mu­kaan pros­ti­tuu­tion nä­ky­vyys on vä­hen­ty­nyt, mut­ta toi­min­nan ol­les­sa pii­los­sa sek­si­työn­te­ki­jöi­hin koh­dis­tuu enem­män vä­ki­val­taa ja ah­dis­te­lua, myös po­lii­sin ta­hol­ta.

Mi­nis­te­rin on pi­det­tä­vä huol­ta sii­tä, et­tä myös sek­siä myy­vien siir­to­lais­ten oi­keus ter­vey­den­huol­toon ja vä­ki­val­lat­to­maan elä­mään to­teu­tuu Suo­mes­sa. Ta­kaa­mal­la pe­rusoi­keu­det sek­siä myy­vil­le siir­to­lai­sil­le hei­dän ase­maan­sa voi­daan pa­ran­taa.

Tii­na Oi­ka­ri­nen
Min­na Ok­sa­nen
jä­se­niä Fe­mi­nis­ti­nen aloi­te -ver­kos­tos­sa

http://www.hs.fi/paivanlehti/mielipide/Seksiä+myyvien+siirtolaisten+oikeuksia+ei+pidä+unohtaa/a1362632322396

Dekriminalisaatio vaihtoehtona?

Usein prostituutiokeskustelussa puhutaan seksityöstä ensisijaisesti rikoslain puitteissa. Prostituutio halutaan joko laillistaa tai kriminalisoida. Tai tällaisena ääripäihin pelkistyvänä keskustelu ainakin usein näyttäytyy. Jos vastustat esimerkiksi oston kriminalisaatiota, ajatellaan sinun helposti puolustavan bordellilaitosta. Mutta mitä jos kaupallista seksiä lähestyttäisiinkin muusta kuin kriminaalipoliittisesta näkökulmasta?

Dekriminalisaatio on käsite, jolla pyritään tuomaan esiin lähestymistapaa, joka ottaa lähtökohdaksi seksityötä tekevien ihmis- ja perusoikeudet. Dekriminalisaatio tarkoittaa aikuisten yhteisymmärrykseen perustuvan kaupallisen seksin poistamista rikoslain piiristä ja sen lähestymistä sosiaalisena kysymyksenä. Vaikka seksityö dekriminalisoidaan, pysyvät ihmiskauppa ja seksin ostaminen alaikäiseltä rikoksena. Tällöin voimavaroja voidaan myös keskittää näiden vakavien rikosten sekä muun kaupallisen seksin piirissä tapahtuvan hyväksikäytön estämiseen.

Muun muassa YK:n alainen AIDS-säätiö on päätynyt suosittamaan dekriminalisaatiota parhaana käytäntönä kaupallisen seksin piirissä toimivien terveyden edistämiseksi. Dekriminalisaation taustalla onkin ajatus, että rikoslaillisten toimien poistaminen menee käsikädessä seksityöntekijöiden oikeuksien kanssa.

Dekriminalisaation kautta pystytään parantamaan seksityöntekijöiden terveyttä sekä turvallisuutta. Tämän lisäksi dekriminalisaatio voi poistaa seksityöhön liittyvää stigmaa, ulossulkemista sekä väkivallan uhkaa. Dekriminalisaation ei ole todettu lisäävän prostituutiota.
Dekriminalisaatiomalleja voi olla monenlaisia. Joissain kriminalisoidaan paritus kokonaan, osassa nähdään, että seksityöntekijöiden tulee pystyä työskentelemään yhdessä taatakseen oman turvallisuutensa.

Dekriminalisaatiota on kokeiltu hyvin tuloksin mm. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Tulisiko Suomessakin keskustella siis ”Uuden-Seelannin mallista” ”Ruotsin mallin” sijaan?

Lisää dekriminalisaatiosta:
Open Societyn 12 sivuinen: Ten reasons to decriminalize sex work
http://www.opensocietyfoundations.org/publications/ten-reasons-decriminalize-sex-work
Uutinen Australiassa tehtyyn tutkimukseen eri prostituution laillisten säätelymallien vaikutuksista seksityöntekijöiden terveyteen (yllätys, yllätys, parhaat tulokset tulivat alueilta, joissa seksityö oli dekriminalisioitu):
http://www.smh.com.au/national/legal-or-not-sex-industry-powers-on-20101005-1669t.html